Hevosen kaularangan ongelmat ja uusi ylivertainen diagnosointikeino CT

Lähestulkoon aina ongelmat vaikuttavat merkittävästi hevosen suorituskykyyn, usein vinouden lisäksi voi esiintyä vaihtelevaa vastustelua tai äkillisiä kipureaktioita, etenkin jos muutos painaa tietyssä asennossa hermojuuria. Tällöin oireena voi olla myös etujalan ontumaoire. Vakavimmat kaularangan ongelmat aiheuttavat kivun lisäksi hermostopuutteita, jolloin hevonen ei välttämättä hahmota jalkojaan, puhutaan niin sanotusta ataksiasta. Pahimmillaan hevonen voi halvaantua kaularangan sisäisen selkäydinpaineen vuoksi, tätä voi joskus esiintyä nuorilla ns. wobbler-hevosilla, joilla kaulanikamat ovat epästabiileja toisiaan kohden.

Lähes jokainen ihminen on joskus kärsinyt niska-hartiaseudun kivusta tai jäykkyydestä ja tiedämme, miten kokonaisvaltainen ongelma voi olla. Hevoset eivät osaa kertoa, esiintyykö niillä myös päänsärkyä, mutta tämäkin on mahdollista. Olemme hoitaneet vuosien mittaan myös useampia narkoleptikoilta vaikuttaneita hevosia, jotka eivät ole kaularangan kipuoireiden takia käyneet makuulla ja ovat alkaneet unenpuutteen takia tippumaan jaloiltaan seistessä. Toki näissä tapauksissa oire on jo melko iso ja yleisemmin kaularangan kipupotilailla on paljon lievemmät oireet. Usein kaularangan ongelman hoito auttaa merkittävästi kuitenkin näihin oireisiin.

Ellei kaularangan liikkuvuutta säännöllisesti tutkita tai huomioida, hevosella voi hitaasti edenneenä olla jopa lähes täydellinen meidän termeillämme ”niskalukko” ilman, että hevosen päivittäisessä käyttäytymisessä olisi havaittu suuria muutoksia. Tarkemmassa tarkastelussa hevonen kuitenkin liikkuu kokonaisuudessaan jäykästi, ei käännä päätään rennosti, syömisessä tietyltä korkeudelta voi olla ongelmia ja hevosella voi olla ns. kipuilme. Pää ei välttämättä tutkittaessa käänny juuri lapaa kauemmas. Yleensä ongelman asianmukaisen hoidon jälkeen omistajat raportoivat hevosen olevan selvästi tyytyväisempi myös levossa, liikkuvan rennommin kokonaisuudessaan ja vaikutukset suorituskykyyn ovat usein merkittävät.

Kaularangan liikkuvuuden tutkimuksena ns. porkkanajumppa videon ohjeen mukaan on hyvä keino; hevosen kuuluisi normaalisti päästä turvallaan sekä ryntäisiin että n. 20 cm päähän lonkkakyhmyistä herkun perässä. Tätä olisi hyvä testata kotonakin! Jos kaulan liikkuvuudessa on selkeitä isoja puutteita tai hevonen esimerkiksi ei käännä päätään suoraan vaan kiertää pään vaakatasoon kaulaa taivuttaessaan, jatkotutkimukset ovat paikallaan. Kaularangan tutkimuksiin klinikalla kuuluu yleensä koko hevosen ortopedinen ontumatutkimus samalla (ja vastaavasti kaula jumpataan aina ontumatutkimuksen tai ostotarkastuksen yhteydessä), mutta tilanteen mukaan voidaan toki keskittyä vain kaulaankin. Kaula palpoidaan eli tutkitaan käsin, liikkuvuudet arvioidaan, hevonen tutkitaan liikkeessä sekä suoralla että ympyrällä kaikissa askellajeissa ja sen perusteella päätetään, ovatko kuvantamisen jatkotutkimukset tarpeellisia.

Jatkotutkimuksena ensisijaisia menetelmiä ovat olleet röntgenkuvat ja ultraäänitutkimus. Röntgenkuvilla saadaan rangan luuston monimutkaisesta 3-ulotteisesta rakenteesta 2-ulotteinen ”litistetty kuva”. Ultraäänitutkimuksella taas nähdään horisontaalisesti luuston pintoja sekä pehmytkudoksia. Usein nämä tutkimukset on yhdistetty, kun selkeitä muutoksia on epäilty, tutkimus on kuitenkin valitettavasti monille muutoksille epätarkka ja kaikkein kriittisin osa kaularangasta; selkäydinkanavaa kohti olevat muutokset, jäävät usein kokonaan näkemättä. Heinäkuussa klinikallemme on ensimmäisenä Suomessa tulossa merkittävästi näitä parempi keino diagnosoida kaularangan alueen muutoksia; tietokonetomografialaite mahdollistaa hevosen koko kaularangan 3-ulotteisen kuvantamisen. CT kuvantaa luun sisärakenteen, osoittaa merkittävästi tarkemmin pienetkin nivelmuutokset ja mahdollistaa selkäydintä kohti tulevien muutosten arvioinnin. Nämä ovat auttamattomasti tähän saakka jääneet näkemättä. Tietokonetomografiakuvantaminen tehdään rauhoitetulle seisovalle hevoselle ja kuvaus kestää merkittävästi vähemmän aikaa kuin useiden röntgenkuvien ottaminen ja ultraäänitutkimus karvojen ajeluineen, vaikka diagnostinen arvo kuvantamisella on valtavasti suurempi. Tutkimuksen hinta on suurempi, mutta diagnoosi ja lopputulos ovat merkittävästi varmempia. Kun oleelliset muutokset saadaan esiin, hoito osataan kohdistaa oikein, ennuste paranee ja ongelmat; niin hevosen kipu kuin omistajan huolikin, saadaan varmemmin pois päiväjärjestyksestä. Toki tutkimusta voidaan harkita myös vaativalle tasolle tähtäävien hevosten ostotarkastuksenkin osana.

Kaularangan yleisimpiä ongelmia aikuisilla hevosilla ovat fasettinivelten nivelrikko, joka on eri asteisena kohtalaisen yleistä. Nuorilla hevosilla esiintyy jonkin verran ns. wobbleria, eli kaulanikamien epästabiiliutta toisiaan kohden, joka usein aiheuttaa hermostopuutteita etenkin takajalkoihin, joskus koko hevoseen. Lisäksi kaularangassa esiintyy mm. erilaisia kasvuhäiriömuutoksia ja äkillisten tilanteiden seurauksena akuutteja traumoja, murtumia tai pehmytkudosvammoja. Todennäköisesti 3-ulotteisten CT-kuvien myötä ymmärryksemme hevosen kaularangan muutoksista tulee lisääntymään merkittävästi.

Hoitona kaularangan ongelmiin käytetään usein paikallisia lääkityksiä ultraääniohjauksessa, mahdollisia tulehduskipulääkityksiä tai luukipulääkityksiä. Fysioterapia on usein jatkohoitona erityisen suositeltavaa, koska usein jatkossa kaulan jumppaaminen on tärkeää liikkuvuuden ylläpitämisessä ja fysioterapeutti osaa ohjeistaa oikeat jumppaliikkeet kotiharjoitteluun. Fysikaaliset hoidot kuten laser tai shock wave voivat olla hyödyllisiä tiettyjen ongelmien kohdalla. Tarkka diagnoosi mahdollistaa täsmällisen hoidon ja paremman ennusteen antamisen.

Tutkimusten tarpeellisuutta, hoitovaihtoehtoja ja kustannuksia arvioidaan aina yhdessä omistajan kanssa, sekä hevosen ongelmat että omistajan toiveet huomioiden. Meille tärkeintä on ratkaista asiakkaidemme, niin hevosten kuin ihmistenkin, ongelmat joissa me voimme auttaa.

Laura Muilu, Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Eläinklinikka Equivet 10.5.2021